keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Koisokaaos

Olen joskus maininnutkin, että minun silmääni munakoisot ovat kauniita. Munakoisot kuvastavat sitä idylliä, jossa ruoka tuotetaan lähellä, vihannekset ostetaan vihanneskaupasta, liha lihakaupasta ja kala kalatiskiltä. Ne killittävät siellä marketin laarissa samettisen sileinä. Avokadot, kesäkurpitsat ja parsaniput kuuluvat kaikki samaan mielikuvaan. (Harmi vaan, että todellisuudessa näin talvella kaikki ovat tuontivihanneksia, joita rahtaamalla tuhotaan taas pieni pala maapalloa..)

Aiemmin munakoisot olivat minusta enemmän silmänruokaa, mutta viime vuosina olen löytänyt niiden jujun. Marseillessa matkustaessani maistelin tätä munakoisopaistosta, ja olin lopulta aivan myyty.

Tänään mikään tässä koisokokkauksessa ei sujunut niinkuin Strömsössä, mutta yllättäen lopputulos onnistui. Sähläyksieni perusteella voisin kuitenkin muutaman neuvon tähän alkuun sanella:

- Älä polta valkosipuleita kasariin. Ruskea öljy ja ruskeammat valkosipulin palat ovat merkkejä siitä, että nyt jollain taitaa olla kärähtänyttä kynsilaukkaa. Jos näin kuitenkin pääsee käymään, tee homma suosiolla uusiksi. Palanut valkosipuli on _pahaa_.

- "Ei kai munakoisosiivut ota kiinni paljaaseen uunipeltiin, kun leivinpaperi on loppu." Tämä on aivan hevonpaskaa - kyllä ottaa kiinni, ja irti ei lähde.

- Jos aiot lähteä lenkille sillä välin kun paistos muhii uunissa ja laittaa vuuan päälle foliota, osta foliota.




MUNAKOISOPAISTOS

- 1-2 munakoisoa
- 1 dl paseerattua tomaattia
- 400 g tomaattisosetta
- 1 punasipuli
- 1-2 pulleaa valkosipulin kynttä
- yrttejä (miel. tuoretta timjamia, kuivattukin kelpaa)
- suolaa
- mustapippuria
- oliiviöljyä

Päälle:
- 150 g mozzarellaraastetta
- rucolaa

Siivuta munakoisot ohkaisiksi siivuiksi. Paahda uunissa n. 15 min (nyt se leivinpaperi ihmiset!!). Siivuta sipuli ja silppua valkosipuli. Kuumenna kasarissa oliiviöljyä. Kuullota siitä siivutettu sipuli ja nosta syrjään. Lisää öljyä valkosipulisilppu. Kuullota, ja lisää paseerattu tomaatti, tomaattimurska, yrtit ja mausteet. Keittele muutaman minuutin.

Kokoa vuokaan koisosiivt, sipulia ja kastiketta muutaman kerroksen verran. Ripottele päälle mozzarellaraaste.

Paista 160 asteessa n. 50 minuuttia.

Valmiin paistoksen päälle sopii tuore rucola.

Tarjoile kasvisruokana sellaisenaan tai vaikka kanankoiven kera.

P.s. Puolen tunnin lenkille+suihkuun ehdit hienosti ilmankin foliota!



sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Suklaaöverit

Jippii, suklaata pizzalauantaina! 

Pizzalauantaina isännät (me) tehtiin paljon pizzaa, ja vieraat kiikuttivat punaviiniä mukanaan. Kahdeksan ihmistä neljän hengen ruokapöydän ympärillä pikkuisessa keittiössä kuuman uunin vieressä luo tunnelmaa.

Aikaisemmista raapustuksistani käy ilmi, että minä en ole pizzakokki enkä osaa tehdä pyöreitä pizzapohjia. Näin on yhä edelleen. Pizzakokin hattu oli ulkoistettu, ja otin itse oikeudet jälkiruokaan.

Taustoituksena kerrottakoon, että minä en varsinaisesti ole myöskään mikään sokerileipuri. Olen kateudella katsellut muutaman kerran ilmiötä Koko Suomi Leipoo, ja sanompa vaan että "Whoaaah, voiko noin kaunis olla ihmisen tekemää ja vielä syötävää??". Minä en osaa taikoa marsipaanista kaikkea purjeveneen ja piirikortin väliltä. Päätin kuitenkin koittaa onneani suklaaleipurina.

LE FONDANT DE CHOCOLAT - eli Suklaafondant

- 250 g tummaa leivontasuklaata (kaakaota yli 70 %)
- 250 g suolatonta voita
- 1,5 dl sokeria
- 1 dl vehnäjauhoja
- 5 kananmunaa
- 5 kananmunan keltuaista
- ripaus suolaa

Sulata suklaa ja voi pieninä paloina vesihauteessa teräskulhossa tai kattilassa.

Vatkaa munat, keltuaiset ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää suklaaseos vaahtoon ja sekoittele varoen. Siivilöi jauhot ja lisää ripaus suolaa. Kääntele taikina tasaiseksi.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Paista muutama koeversio. Täytä iso muffinivuoka melkein täyteen, ja paista ensimmäistä 7 minuuttia. Jäähdytä ja yritä irroittaa fondant lautaselle. Fondantin kuuluu pysyä juuri ja juuri kasassa, mutta sisuksen tulee olla sulaa. Jos ensimmäinen hajoaa, paista uusi ja anna olla uunissa muutaman minuutin kauemmin.

Taikina säilyy jääkaapissa kulhossa tai pursotuspussissa. Voit siis tehdä taikinan valmiiksi jo edellisenä päivänä. Kun paistat fondanteja koko pellillisen, tarvitsevat ne vähän enemmän aikaa kuin koeversio. Omani paistuivat n. 11 minuuttia. 

Tarjoile kuuma suklaaherkku kylmän vaniljajäätelön kera. Voit taiteilla suklaasta koristeita muotoilemalla sulasta suklaasta vaikka sydämiä leivinpaperille. Koristeet kannattaa jäädyttää pakastimessa, ja irroittaa leivinpaperista vasta juuri ennen tarjoilua. 

Alla vähän varianssia: minuutti lisäaikaa uunissa, ja veikkaan että kaikki fondantit olisivat onnistuneet täydellisesti. Olen kuitenkin varsin tyytyväinen! 









P.s. Olen taas ihan täpinöissä blogista ja kokkailusta pienen hiljaiselon jälkeen. :)