Sairaan hyvä tomaattinen äyriäiskeitto

Ajatukseni ovat uuden työn ja gradun viime rutistusten ansiosta niin jumissa, että en jaksa kirjoittaa teille nyt mitään nokkelaa. Sunnuntaina keittelin kuitenkin niin herkullista äyriäiskeittoa, että siitä sietää raportoida.

PUNAINEN ÄYRIÄISKEITTO

- 1 punasipuli

- 1 punainen paprika

- 1,5 dl pakastemaissia

- 1 valkosipulinkynsi

- n. 1,5 cm raastettua tuoretta inkivääriä

- ruohosipulia

- 1 rkl vehnäjauhoja

- 1 tlk tomaattimurskaa

- 1,5 dl vettä

- 1,5 dl kuivaa valkoviiniä

- puolikas chili

- timjamia

- 1 laakerinlehti

- 1 säilykerasia öljyyn säilöttyjä savustettuja simpukoita

- 180 g (1 pss) isoja katkarapuja

- suolaa ja mustapippuria

Sulata katkaravut ja valuta.

Pilko sipuli, valkosipuli ja paprika kuutioiksi. Kuumenna kattilassa oliiviöljyä ja freesaa vihanneksia hetki. Kun paprika alkaa pehmetä, lisää jäinen maissi. Pyörittele öljyssä. Lisää vehnäjauhot ja kaada ohuena nauhana vettä kattilaan. Kiehauta.

Lisää tomaattimurska, ja tarvittaessa vettä. Lisää valkoviini ja mausteet. Maistele. Keitä n. 5-10 min. Lisää simpukat (ilman öljyä) ja valutetut ravut. Kiehauta. 

Älä keitä keittoa muutamaa minuuttia kauempaa äyriäisten kera, jotta ne eivät pääse sitkistymään.

Nautiskele rapeakuorisen maalaisleivän kera.

Ihanan tomaattinen keitto on runsas, mutta kevyt. Jos haluat hifistellä, korvaa katkaravut ja simpukat ravun lihalla. Tämä siis, jos viitsit kuoria ison kasan saksiniekkoja.

P.s. Tuore inkivääri on ihanan tuoksuinen, ihanan makuinen ja varsin huokean hintainen mauste. Pienen pieni palanen riitti sunnuntain keittoon, maanantain porsaswokkiin ja vieläkin rupuisen perunan näköisestä mukulasta on puolet jäljellä. Hintaa mokomalla oli huikeat 16 senttiä.

Mitä olisikaan läksärit ilman kakkua...?

Vaihdan työpaikkaa. (!!) Hirveän innostuksen lisäksi lähdön hetki oli haikeakin. Runsaassa kahdessa ja puolessa vuodessa ehti tiukasti identifioitua vanhan työn rutiineihin. Ja sitä paitsi, mitä jos ne uudet tyypit eivät ollenkaan tykkääkkään minusta?? Muutoshan tunnetusti yleensä on paha juttu...

Lähteminen kuitenkin tarkoittaa myös läksäreitä, ja juhlat ovat aina hyvästä. Viime kesänä, kun työsuhteeni täytti kaksi vuotta, pohdin ääneen voisikohan ex-työntantajafirmani mustaruutuisesta (ja pirun vaikeaselkoisesta) tilausjärjestelmästä tehdä kakkuversion.

Silloin idea unohtui, mutta palasi mieleeni nyt. Painelinkin välittömästi Stokkalle ostamaan 30 Kick-patukkaa mustaa läksärikakkuani varten.


SITRUUNAINEN LAKRITSIKAKKU

20:lle

Lakritsikastike:

18 Kick-patukkaa
5 dl kuohukermaa

Sokerikakkupohja

6 munaa
sokeria
peruna-vehnäjauhoseosta
3 tl leivinjauhetta

Lakritsitäyte:

Lakritsikastike (kts yllä)
4 dl vaahtoutuvaa vispikermaa

Pohjan päälle:

300g Lemon Curdia

Kostutukseen:

3,5 dl Spriteä
sitruunamehua

Lakritsikinuski kuorrutukseen:

12 Kick-patukkaa
2,25 dl kuohukermaa

Pikeeri koristeluun

kananmunan valkuaista
tomusokeria
muutama tippa sitruunamehua


Ohje on  Kinuskikissan Halloween-kakun muokkaus määriltään puolitoistakertaisiksi. Kurkkaa vatkausohjeet täältä!

Irtopohjavuuan sijaan sokerikakkupohja on leivottu syvään uuninpeltiin ja puolitettu pohjan jäähdyttyä. Tämä versio on siis kaksi- ei kolmikerroksinen. Tässä ei ole lainkaan alkuperäisen ohjeen marsipaanireunusta, vaan reunat on peitetty lakritsivaahdolla ja sitruunaviipaleilla.

Hilpeän ulkonäkönsä lisäksi kakku oli ainakin allekirjoittaneen makuun! Lemon Curd-tahna raikastaa makean lakritsivaahdon. Ja itse olen aina ollut vähän heikkona kaikkeen lakritsiseen...

Nam!

Ps. Kakun lisäksi supersiistit läksiäislahjat (nasevilla iskulauseilla varustettu leivontaessu ja Jalluhyytelön ainekset) pehmensivät lähtöäni.

Tarvii vieriä ettei sammaloidu!

Karitsaa ja couscousia

Haluaisin kovasti olla sellainen trendikäs kaupunkilainen, joka käy lauantaiaamuisin kävellen tai polkupyöräillen Kauppahallissa lihaostoksilla. Vihanneksiakin voisin sieltä ostaa - ja tietenkin leipää! Pakko tunnustaa, että vierailuni halliin jäävät aivan liian usein vain mielikuviin, ja lauantaisin huristelen markettiin. Saahan sieltä kaikki saman katon alta; niiiiiin kätevää. Samaan kauppakassiin sujahtaa possunfileet ja patterit, kissanruuat ja lasinpesuneste, avokadot ja uudet olohuoneen laminaatit. Vihreätä korttia vilauttamalla tilille ilmestyy vähittäiskaupan kulmakivet: bonukset. Siihenhän suomalaiset on 80-luvulta saakka opetettu.

Eilen auto lähti katsastukseen, ja minun oli pakko hoitaa kauppaostokset jotenkin muuten. Yleensä jonkinlainen pakko on paras (ja ainut) keino rutiinien murtamiseen. Kävelin halliin, taistelin tieni eläkeläisryhmittymien läpi ja yllätyin positiivisesti lihatiskin edullisista hinnoista. Pullapuodista vielä leipä kainaloon, ja lähikaupasta loput ostokset. Reissun ainut miinuspuoli oli kassien paino; miten pitkältä matka kaupalta kotiin (n. 200 m) saattoikaan tuntua. Kädet venähtivät pituutta ja muistutin puuskuttavaa gorillaa.

Hallin aamulla jauhettu karitsa inspiroi minut Pohjois-Afrikkalaiseen makumaailmaan.

KARITSAPULLAT

2:lle

- 300-400 g karitsan jauhelihaa
- 1 kananmuna
- 2 rkl korppujauhoa
- 1 pieni punasipuli
- 1 valkosipulin kynsi
- 1/2 chili
- suolaa
- mustapippuria
- paprikaa
- kuminaa
- kunnon ripaus Harissa-mausteseosta (tai erikseen korianteria, minttua, jeeraa ja chiliä)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Silppua sipuli, valkosipuli ja chili pieneksi. Vaivaa jauheliha, kananmuna ja korppujauhot tasaiseksi taikinaksi. Taikina saa olla verrattain löysää, jotta pullista tulee meheviä. Mausta taikina ja lisää sipulit sekä chili. Harissa-maustetta saa laittaa runsaasti, jotta pullien makumaailma tulee esiin. Sekoittele taikina tasaiseksi.

Anna taikinan maustua hetki jääkaapissa. Pyörittele pullat.

Kuumenna loraus öljyä paistinpannulla ja paista pullat kaikilta pinnoilta. Asettele puolivalmiit pullat uunivuokaan ja paista n. 20 min uunissa.





COUSCOUS

- 2 dl couscousia
- 2 dl vettä
- 1/2 chili
- 1 valkosipulin kynsi
- 1 tl suolaa
- 1 sitruuna
- puolikas oranssi paprika
- eri värisiä kirsikkatomaatteja
- kurkkua
- 1 punasipuli
- loraus oliiviöljyä
- loraus sesamöljyä
- Harissa-maustetta
- tuoretta minttua
- tuoretta persiljaa

Koristeluun:
- 1/2 sitruuna

Pilko paprika, tomaatit, kurkku ja sipuli tarjoilukulhoon. Purista puolikkaan sitruunan mehu sekaan ja anna maustua. Pilko chili ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa tilkkanen oliiviöljyä ja freesaa chili- ja valkosipulisilppua hetken. Lisää vesi ja suola, ja anna kiehua pari minuuttia. Ota kattila pois hellalta ja lisää couscous. Turvota kannen alla 5-10 min. Lisää turvonneeseen couscousiin tarvittaessa hiukan vettä ja jäähdytä.

Lisää jäähtyneeseen couscousiin puolikkaan sitruunan mehu ja Harissa-maustetta. Lisää couscous tarjoilukulhoon ja sekoita.

Lisää tuoreita yrttejä.

Maistele. Lisää tarvittaessa suolaa tai mausteita. Koristele sitruunaviipaleilla.

Tarjoile couscousin ja pullien kera raikasta jogurttikastiketta. Lisää maustamattomaan jogurttiin suolaa, pippuria, minttua ja Harissa-maustetta. Turkkilainen jogurtti on tarkoitukseen parasta, mutta suomalainenkin versio sopii.

Mikä tahansa roteva lammasviini sopii kaveriksi.

Muuten, mikäli sinulla on aikaa ja kärsivällisyyttä, kokeile myös arabialaisia Kibbeh-pyöryköitä. Ohjeen löydät täältä:
Arabialaisia synttäritunnelmia

Parmesaania ja kannaa!

Ei ole nyt hampurilaeesessa, mutta kuitenkin.

Täytyy turvautua vanhojen kokeilujen kirjoittamiseen, sillä viime aikoina kiire on ikävästi haukannut leijonan osan rakkaasta ruuanlaittoajastani. En tiedä pitäisikö tätä paljastaa, mutta tällä hetkellä kirjoittelen kunnon opiskelijana luentosalissa. Luennon kesto (kahdeksan pitkää tuntia) toimii tekosyynä pienelle keskittymisen herpaantumiselle.

Pari viikkoa sitten etsiskelin mieleni syövereistä uutta broilerireseptiä, ja kehittelin tämän.

Parmesankanaa uunissa

2:lle

- 1 rasia broilerin ohutleikkeitä
- n. 1/2 dl sulatettua voita (margariinikin käy)
- 1 dl korppujauhoja
- 1/2 dl - 1dl raastettua parmesania
- suolaa
- rosmariinia
- timjamia
- basilikaa
- mustapippuria

Päälle:

- lisää parmesania

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Raasta parmesan. Sekoita keskenään korppujauho, parmesanraaste, mausteet ja yrtit. Sulata voi.

Dippaa broilerinfileet yksi kerrallaan sulaan voihin ja pyörittele korppujauho-parmesan-seoksessa. Asettele fileet uunivuokaan. Ripottele lisää parmesania fileiden päälle. Paista fileitä parikymmentä minuuttia kuumassa uunissa. Fileisiin halutaan rapea kuorrute ja mehevä sisusta.

Tarjoile esimerkiksi uunijuuresten tai paistettujen kasvisten kera. Maistui!

Btw, jos ihmettelet reseptieni viime aikaista keskittymistä parmesanin ympärille, syynä on joulukuinen vierailuni juustopuotiin. Toiset ostavat itse itselleen joululahjaksi hajuvettä tai yleellistä huulipunaa, herkkusuut ostavat juustoa.. Rakas juustoni on tämän parmesankanan saattelemana loppu, ja uusi vierailu kauppahallin juustopuotiiin väistämätön.

Lohisalaattia uusilla vivahteilla

Näin maanantaina on mitä parhain hetki kirjoitella erinomaisesta perjantaireseptistä. Tai siis, käyhän tämä runsas salaatti arkipäiviinkin, mutta maistuu parhaalta viinin kera laiskottelupäivänä. Meille perjantai-illat ovat juuri niitä; perjantaisin kokkaillaan, katsellaan ruotsalaisia dekkareita ja parannetaan maailmaa. Lohi-avokadosalaatti on Safkaa-kirjan antia; mielestäni maailmankuulun AP:n (avokadopastan) ohella kirjan parasta sellaista.

LOHI-AVOKADOSALAATTI wasabi-kastikkeella

2:lle

- Erilaisia salaatteja
- Kurkkua
- Kirsikka- ja miniluumutomaatteja
- 1 avokado
- n. 300-350 g lohta fileen leveämmästä päästä
- (Kurpitsan- tai pinjansiemeniä)
- loraus oliiviöljyä
- mustapippuria

Wasabi-kastike

- 1/3 putkiloa wasabia
- 1/2 dl oliiviöljyä
- sitruunamehua
- suolaa


Poista ruodot lohesta ja leikkaa medaljongeiksi. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunalla.

Pilko salaatit, kurkku ja tomaatit. Sekoita salaattikulhossa. Lisää joukkoon hiukan oliiviöljyä ja pippuria. Halkaise avokado, poista kivi ja pilko kuoressa. Irroita palaset sormella ja lisää salaattiin.

Lämmitä paistinpannu kuumaksi (Safkaa-kirjan mukaan savuavan kuumaksi). Paista medaljongit molemminpuolin. Paistetun lohen idea on rapsakka pinta ja mehevä sisus. Älä siis grillaa fisuja liian kauan, 3-5 min per puoli piisaa.

Sillä aikaa kun lohet paistuvat, pyöräytä tämän salaatin salaisuus: kastike. Sekoita wasabi, sitruunamehu ja suola pienessä kulhossa. Lisää öljy tasaisena norona koko ajan sekoittaen, jotta kastike suurustuu.

Lisää sihisevän kuumat lohet salaatin päälle ja valele wasabikastikkeella. Ripottele siemeniä halutessasi.

Kevyt italialainen punaviini tai runsaampi alcaselainen valkoviini sopivat kylkeen.

Mausteinen kookos-kanakeitto lämmittää pakkaspäivää

Mikä järkytys minua torstaina kohtasikaan kun kotimarketissa oli remontoitu ja hyllyjen järjestystä muutettu. Lähileipomon porkkanaleivän paikalla oli ruispaloja, ja kananmunat joku kekkeroosi oli siirtänyt ison hallin täysin vastakkaiselle puolelle. Sinä torstai-iltana pieni pala sieluani (ja taskusta pudonnut nahkahanska) jäi Osuuskaupalle... Kun kaupassa haahuilua oli kestänyt kaksi tuntia, luulin jo tarinani päättyvän sinne pakaste-altaiden ja karkkihyllyjen välimaastoon.

Tällä stoorilla on onnellinen loppu, sillä vaikka sieluni vietiin, sain hanskan takaisin! Oodi marketin siivoajalle, sillä näille lyhyille nakkisormille uusien nahkahanskojen ostaminen on verrattavissa norsun käärimiseen makuupussiin: hankalaa, ellei jopa mahdotonta. 

Eloonjäämistaisteluni kruunasi ihanan lämmittävä kanakeitto.

KANA-KOOKOSKEITTO

2:lle

- 300g maustamattomia broilerinsuikaleita

- 2 pientä bataattia

- puolikas paprika

- 1 dl makeaa maissia

- 1 valkosipulin kynsi

- 3 dl vettä

- 400 ml kookosmaitoa

- 1 lime

- ripaus chiliä

- suolaa

- mustapippuria

- korianteria

- jeeraa

- minttua

Tarjoiluun:

- tuoretta persiljaa tai thai-basilikaa

Mausta broilerinsuikaleita kevyesti esimerkiksi oliiviöljyllä, hunajalla, limellä, paprikalla, pippurilla ja suolalla. Kuumenna kattilassa oliiviöljyä ja kuullota pilkottu valkosipuli. Lisää broileri ja ruskista kevyesti. Lisää pilkottu bataatti, paprika ja maissi. Pyörittele hetki öljyssä ja lisää limen mehu, vesi ja mausteet. Btw, minulla on käytössä Santa Marian Green Harissa-niminen mausteseos, joka sisältää korianterin, jeeran, minttua ja chilin. Chiliä kyllä lisäsin vielä erikseenkin.

Keitä kypsäksi n. 10-15 minuuttia. Lisää kookosmaito. Keitä vielä 5-10 min. Maista, ja mausta lisää tarvittaessa. Ota kattila levyltä ja lisää halutessassi persiljaa tai thai-basilikaa koristeeksi.

Tarjoile leivän kera.

Tämä on ihanan nopea, helppo, maukas ja kevyt arkiruoka. Eikun kokeilemaan!

Tarjoilija, minä en näe tässä basilikaa.

Pyörähdimme ystävän kanssa männä viikonloppuna häämessuilla. En tiedä oliko vika minussa vai missä, mutta messujen  morsiuskimput näyttivät mielestäni hautakoristeilta, hääpuvut olivat kaikki jotenkin tylsiä ja muotinäytäksessäkin kiinnitin huomiota lähinnä "sulhasen" (= 17-vuotiaan finninaamaisen pojanklopin) kengästä pilkistävään hintalappuun. Poikapolon kävellessä koko ajan jännitti kompastuukohan tuo lappuun.

Messuvessasta löytyneen superällötyksen, rakkausvessapaperin, jälkeen toiveenamme oli päästä pois tuolta mauttomuuden tyyssijasta hyvään ravintolaan viinin ääreen. Treffasimme pojat (jotka eivät KAS KUMMAA olleet halunneet häämessuille mukaan, wonder why..) ja tarvoimme tuulen ja tuiverruksen läpi uuden uutukaiseen ravintola Di Treviin.

Di Trevi Aurakadulla Fontanan kyljessä on mitä miellyttävin ensivaikutelmaltaan. Tyylikäs bistro, mukavan täynnä, sopivasti puheensorinaa. Listakin teki vaikutuksen; tapaksia, pastaa, risottoa. Pizzat ja burgerit ihmetyttivät; kuuluuvatko ne tähän konseptiin...? Tilasimme tapasbarin teeman mukaisesti - tapaksia. Pieniä tapaksia jaettavaksi ja suuremmat nimikkotapakset jokaiselle.

Odottelimme... Ja odottelimme...

Tapasannosten luulisi valmistuvan puolessa tunnissa.

Maha kurnii...

Viini loppuu...

Lopulta, tapaksia! Joku meni kuitenkin vikaan. Ideana oli, että saisimme kaikki annokset pöytään samaan aikaan, mutta meidät oli ilmeisesti ymmärretty väärin. Saimme pikkutapakset alkuruokana. Manchego-juustoa hunajalla, patatas bravas, chorizoa ja oliiveja. Maistui. Erikoismaininta oliiveille; olivat ehkä maukkaimpia Suomen kamaralla maistetuista!

Ystäväpariskunnalla sattui tapaksien kanssa erikoinen sattumus. Tomaatti-basilika-bruchetassa oli ilmiselvästi basilikan sijaan rucolaa. Ystäväni on rucolalle allerginen, ja asiasta huomautettiin. Annos lähti vaihtoon, ja meidän pöydässä jatkui iloinen puheensorina. Pian bruchetta tuli takaisin, ilman rucolaa. Ilman rucolaa ja ilman basilikaa. Siinä me kaikki neljä tuijotimme pikkuista leipää: "Onko sinussa basilikaa??" Lopulta meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kun kiskaista tarjoilijaa uudestaan hihasta: "Anteeksi, mutta me emme näe tässä basilikaa, vieläkään". Leipänen lähti taas keittiöön, ja hetken päästä nolostunut tarjoilija toi sen takaisin, basilikatta. Kävi ilmi, että kyseinen yrtti oli päässyt loppumaan. Olisikohan tätä voinut ihan reilusti vaan ilmoittaa ennen koko sotkua...

Pääruoka-annoksiksi nimetyt isotkin tapakset loppujen lopuksi purjehtivat pöytään. Innolla odottamani simpukat valkoviinissä ei valitettavasti vastannut odotuksia, vaikka niin kovasti yritin annoksesta tykätä... Kastike oli mauton, vetinen, mitäänsanomaton. Pelkkiä simpukoita maidon näköisessä liemessä. Kummallisen kokonaisuuden kruunasi löysäksi keitetty (?) puolikas lime.

Sääli, raaka-aineet olivat niin erinomiset. Ei annoksesta paljon puuttunut, kuitenkin se tärkein silaus. Jälleen kerran, väitän, että olisin kotona pystynyt parempaan.

Seuruekin oli sitä mieltä, ettei tämä raflareissu ihan maaliin asti mennyt.

Di Trevissä on hirveästi potentiaalia. Tällä hetkellä ruoka ei ihan yllä siihen mihin ravintola pyrkii. Tunnelma on paikan valttikortti, mutta yksin se ei riitä mahantäytteeksi.


Muuten, sattuu epäonnistumisia kotikeittiössäkin. Tämän päivän kivikovat uuniperunat kummallisella lihakastike-täytteellä on kelpo esimerkki. Maussa ei ollut vikaa, mutta en tiedä mistä sain päähäni täyttää uuniperunoita porsaanlihakastikkeella.

Loppuun vielä vuosisadan ankein ruokakuva puolikkaasta potusta suolapedillä.