Wieninleike ei ole huoltsikkaruokaa

Kaikki tietää sen löysän, rasvaisen ja elefantinkorvan kokoisen huoltoasemien klassikkoannoksen. Pakko myöntää, että itsekin olin vähän kiinni siinä mielikuvassa... Vaikka minulla oli kyllä jo ennestään erinomainen wieninleike-kokemus: Berliinissä interraililla ei-niin-trendikkäässä kapakassa, jossa penkitkin olivat imeneet rasvaa parinkymmenen vuoden paneeraamisen ja friteeraamisen seurauksena. Vaan itse pihvi oli herkullinen - sitruunan, anjoviksen ja kapristen kera, tietenkin.

Meillä leikkeet pääsivät nälkäisiin suihin vihersalaatin ja freesatun pinaatin kera.


WIENINLEIKKEET 2:lle

- n. 400-500 g porsaan ulkofilettä
- korppujauhoja
- vehnäjauhoja
- suolaa
- pippuria
- 3 kananmunaa

Tarjoiluun:
- sitruunaa
- kapriksia
- (anjoviksia)

Paistamiseen:
- desin verran rypsiöljyä
- ruokalusikallinen voita


Leikkaa fileestä neljä noin sentin paksuista siivua. Nuiji ohueksi. Vaikka lihanuija on ihan kelpo väline, pääsee keskikokoisella nyrkilläkin aika pitkälle. Ripottele vähän suolaa päälle.

Kaada vehnäjauhoja lautaselle. Sekoita suolaa ja pippuria jauhoihin. Vatkaa kananmunat rikki, ja kaada toiselle lautaselle. Kaada kolmannelle lautaselle korppujauhoja. Kun koko astiastosi on käytössä, tarvitset vielä yhden lautasen paneroituja, paistamattomia biffejä varten.

Pyöräytä nuijittu leike vehnäjauhoissa. Ravistele ylimääräiset pois, ja kiepauta se seuraavaksi kananmunassa. Lopuksi, nosta leike korppujauhoihin. Jauhota koko leike huolella. Toista tämä kaikilla leikkeillä.

Kuumenna öljy ja voi pannussa. Säädä lämpöä niin, että panerointi ei kärähdä. Paistele pari minuuttia molemmin puolin. Harvalla meistä on kotikeittiössä niin jättimäistä pannua, että kaikki leikkeet mahtuisivat. Suosittelenkin uunin käyttämistä apuna: lämmitä uuni 175 asteeseen, paista kaksi pihviä kerralla, ja pidä ne kuumana uunivuuassa. Paista loput pihvit ja lisää ne vuokaan.

Leikkeet pärjäävät uunissa pinaatin freesauksen verran.

PINAATTIA JA VALKOSIPULIA

- 200 g pinaattia
- 1-2 valkosipulin kynttä
- ruokalusikallinen voita
- oliiviöljyä
- suolaa
- pippuria

Huuhtele pinaatti lävikössä ja purista kuivaksi. Hienonna valkosipuli ja kuumenna öljyä sekä voi kasarissa. Freesaa valkosipulia ja pinaattia muutaman minuutin verran. Sylillinen pinaattia kutistuu paistettaessa nyrkilliseksi. Mutta hyvää on - simppeliä = parasta!

Tarjoile wieninleikkeet sitruunan ja kapristen kera. Allekirjoittaneen mielestä anjovis ei ole niin pakollinen... Fuusiokeittiömme yhdisti leikkeiden kaveriksi tänään italialaista Masia, mutta kullankeltainen vehnäoluthan tähän passaisi.

Kalaa kaikilla tavoilla

Loma lähes melkein puolessa välissä. On hidas olo - tiedättehän; sellainen leppoisa. Olisin halunnut vielä jäädä mökille; siellä päivät vetelehtivät eteenpäin yksinkertaisten juttujen äärellä yksi asia kerrallaan. Ei puhettakaan multitaskingista - ellei samanaikaista syömistä ja juomista lasketa.

Veikkaan, että nyt olen saavuttanut loman perimmäisen tarkoituksen.

Olempa tehnyt kuitenkin muutakin kuin metsittynyt mökillä. Viime viikonlopun vietimme minipariskuntalomalla Helsingissä. Ulkona olen syönyt kukkaroni mielestä jo liikaakin. Joku kysyi, miksi en ikinä kirjoittele ravintolaelämyksistäni. Suurin syy on kuvamateriaalin vähäisyys - mielestäni ravintolaillat (sekä laiskat lomalounaat) ovat ruuasta ja seurasta nautiskelua varten ja ruokavalokuvaus ihan oma lajinsa. Maxillin dijon-sinapilla paneroitu kuhafile kera parsan ja (täydellisen) hollandaisen kuitenkin mainittakoon. Häkellyttävän hyvää!

Maxillin kuhaihanuus johdatteli minut luontevasti kalamaailmaan. Sittemmin olen herkutellut paistetulla siialla, kampasimpukoilla, valkoviinisellä lohikeitolla, savukuhalla, sillikaviaarilla ja itse pyydetyllä hauella.

Jos jostakin (ihan omalla ongella taikka kalatiskiltä) käsiinne saatte kokonaista, kohtuuhintaista kuhaa, kokeilkaahan kuhan savustamista. Itse olen kasvanut ihmiseksi savulohta syömällä, mutta savustettu kuha oli minulle ihan uusi tuttavuus. 

SAVUKUHA 4:lle

- 2-3 kokonaista kuhaa kalojen koosta riippuen

- tilliä

- merisuolaa

- sitruunaa

Perkaa ja suolaa kalat päivää-paria ennen savustusta. Savusta kokonaisina n. 30-35 min kuumassa savussa. Älä savusta ylikypsäksi - ylikypsä savukala on hiutaleista ja yksinkertaisesti tympeän makuista.

Nosta kokonaisina pöytään. Leikkaa kalan nahka pois, ja koristele halutessasi sitruunaviipaleilla sekä tillillä.

Tarjoile vaikkapa uusien perunoiden, sillikaviaarin kera, vihersalaatin ja kylmän valkoviinin kera.

HELPPO JA NOPEA SILLIKAVIAARI 4:lle

- 1 pkt Matjess-sillifilettä

- 1-2 kesäsipulia varsineen päivineen

- 1 prk ranskankermaa

- tilliä

- sitruunaa

- 2 keitettyä kananmunaa

- mustapippuria

(- suolaa)

Silppua sipuli ja pilko kananmunat. Paloittele sillifileet. Sekoita kulhossa ranskankermaan. Purista sitruunamehua joukkoon. Silppua kulhoon tilli, ja mausta.

Valmista samantien - ehkä aavistuksen maukkaampaa pari tuntia maustuneena. 

Kalaisen kesän jatkoa!

P.s. Itse pyydystetty hauki valmistetaan äidin kermaisella reseptillä: paista hauki voissa, lisää kesäsipulia ja hauduttele kermassa. Maustakoon kukin kuten lystää - minun hauessa maistuu aina ainakin valkopippuri. 

Hillorottia kellarissa

Meillä asuu kellarissa hillorottia. Siitä päättelen, että kesän hillot loppuvat aina liian aikaisin talvella kesken. Koska itse keitetyt hillot ovat ihania, teen vuosittain ainakin mansikka- ja jotakin sekamarjahilloa. Rakas parempipuoliskoni tekee minulle loppukesästä ihanaa vaniljalla, kanelilla ja inkiväärillä maustettua omenahilloa. Ja ne loppuvat! Kahden hengen taloudesta!

Tänä vuonna mansikat kypsyivät niin aikaisin, että katsoin parhaaksi ottaa hilloprojektin heti loman alkumetreille. Keittelen hillon aina hillosokeripussin ohjeen mukaisesti. Hillomarjat voivat olla iltapäivätorin tarjousmarjoja, sillä muusiksihan ne menevät kuitenkin. Tammelan torin torityttö myi minulle ilomielin halvalla laatikollisen iltamyyntiin kelpaamattomia mansikoita.

Perkaa marjat ja pilko suuremmat mansikat. Heitä huonot tai homehtuneet marjat pois - ne heikentävät

hillon säilyvyyttä. Ja muista riittävän iso kattila! Minulla kiehui 10 litran patakin hellalle.

Hillon säilyvyyttä parantaa myös takuulla puhtaat purkit. Itse keittelen aina kattilallisen vettä ja käytän purkit siellä. Koskaan ei ole hillo homehtunut.

Hillo jähmettyy n. vuorokauden. Jos käytössäsi on kellari, vie kuumat purkit samantien jäähtymään sinne. Äläkä unohda jättää jääkaappiin yhtä testipurkkia.

Lettukestithän tässä pitäisi järjestää...

On holiday!

Jippii, perjantaina fiilisteltiin merellä neljän ja puolen viikon mittaisen kesäloman aloitusta. Pari viikkoa sitten valmistuin ja heitin hyvästit yliopistoelämälle (ainakin toistaiseksi). Nyt on siis varsin kevyt fiilis ihmisellä.

Blogi-parka on jäänyt vallan vähäiselle huomiolle, mutta eiköhän tuokin seuraavien viikkojen aikana korjaannu. Tänään havittelin Ruokatorstain kesäkirjaa aamuhesarista, ja suunnittelin kokkaavani kaikki Safkaa-kirjan keitokset läpi. Minulla on myös muita varsin kunnianhimoisia lomatavotteita:

- aktiivinen salitreeni ja lenkkeily
- opetella pelaamaan tennistä
- rullaluistella
- sisustaa koti (etsin täydellisiä wc-kylttejä ja "jotakin oranssia")
- mökkeillä
- lukea mielenkiintoisia kirjoja
- nauttia korkeakulttuuria
- juhlia pintaliitoklubeilla aamuun asti kauniissa, rikkaassa ja menestyvässä seurassa
- juoda paljon viiniä

Olen myös tilannut täydellisen lomasään.

Joopajoo, eiköhän ajatukset tästä pian rauhotu ja tavoitteet unohdu.. Ne kun kuuluvat työarkeen, ei lomaan. Edellisistä veikkaan, että suoriudun erityisen hyvin lähinnä viinitavoitteesta.

Viimeisin herkkukokkaus, josta en ole mitään julkaissut, on juhannukselta. Grillattiin yhdeksän hengen iloiselle juhannusseurueelle lammasta.

GRILLATTU LAMPAAN KARE

- Lampaan karetta (n. 3-4 kyljystä per syöjä)

Tällä kertaa ulkoistin marinointivastuun Liedon lihakaupalle. Kevyt yrtti-valkosipulimarinointi oli lampaalle täydellinen. Kiitos lihamestareille!

Kareen grillaaminen hiilillä vaatii hiukan kärsivällisyyttä, ja paljon hiiliä. Lämmittele kunnon kuuma hiillos ennen grillaamista. Ei kuitenkaan liian kuuma, jotta marinadi ei pala! Grillaa kareet kokonaisina. Paista ensin kareiden pinnat kiinni, ja paketoi ne folioon. Kypsennä 15-20 minuuttia hiiligrillin kannen alla.

Leikkaa kyljyksiksi.

Tarjoile esim. minttujogurttikastikkeen ja paahdettujen kasvisten kanssa. Meidän kasviksissa (paahdetuissa paprikoissa ja kesäsipulissa) oli mausteena suolan ja pippurin lisäksi hunajaa ja sitruunaa.

MINTTUJOGURTTI

- Bulgarian jogurttia
- Tuoretta minttua
- Chiliä
- Mustapippuria
- Suolaa
- Loraus sitruunamehua

Sekoittele omaan makuusi parhaiten passaava seos.

Lammasta grillataan tänä kesänä toistekin - oli se niin hyvää!

Kesä ja kaikki ihanat kasvikset

Kesäkuumalla ruuat kevenevät ja blogitekstit lyhenevät. Kuka sitä nyt sisällä jaksaa naputella, kun voi istuskella ulkosalla suu tötterössä. Pataruuat jäävät odottelemaan syksyn kirpeitä ilmoja, ja salaatit maistuvat.

Pyöräytin sunnuntaina erinomaisen lämpimän kasvisruuan - ratatouillen. Koska aina ei viitsi natustaa pelkkää lehtisalaattia.

HELPPO RATATOUILLE

- Munakoiso
- Kesäkurpitsa
- Puolikas keltainen paprika
- Puolikas punainen paprika
- Kevätsipulia
- Kirsikkatomaatteja
- 1 valkosipulin kynsi
- Loraus soijakastiketta
- Pippuria
- Paprikajauhetta
- Yrttejä (basilikaa, krassia, timjamia)

Kuutioi koiso ja kurpitsa. Itketä kitkeryys pois ripottelemalla päälle vähän suolaa. Pyyhkäise neste kasvisten pinnasta ennen paistamista.

Pilko paprika ja sipuli. Hienonna valkosipuli.

Kuumenna oliiviöljyä paistokasarissa. Freesaa sipuli ja valkosipuli. Lisää paprika, koiso ja kurpitsa. Pyörittele oliiviöljyssä, ja lisää tarvittaessa tilkkanen öljyä. Lorauta hiukan soijakastiketta, ja lisää mausteet.

Hauduta parikymmentä minuuttia.

Puolita kirsikkatomaatit ja lisää ne kasariin. Hauduta vielä vartin verran, kunnes tomaatit ovat hädin tuskin kasassa.

Ratatouillen vihanneksista munakoiso kypsyy kauiten. Puoliraaka koiso on kitkerää ja paksukuorista; kannattaa siis malttaa hauduttaa ratatouillea ainakin puolisen tuntia. Kun koiso on kypsää, on aika syödä. Lisää lopuksi vihreitä yrttejä mielesi mukaan.


Paista ratatouillen kaveriksi vaikka broileria tai grillaa ribsejä. Kylmää valkoviiniä kylkeen.

Kokkisota ja kastikevelho

Jälkimmäinen olen minä ja ensimmäinen oli täydessä käynnissä meidän keittiössä muutama tunti takaperin. Oltiin sodassa kuitenkin selkeästi samalla puolella, yhteisen päämäärän puolesta. Päämääränä täydellinen parsapäivällinen ja ajurina tiukan salitreenin synnyttämä sudennälkä. 

Päätin osata tehdä täydellistä hollandaisekastiketta. Noin vain, ensiyrittämällä. Tunarit harjoittelee, mestareilla se on selkärangassa. Pakko myöntää, ettei se ihan niin mennyt. Käytin pitkästä aikaa veto-oikeuttani ottaa jalat alle ja lähteä ulos kälppimään, kun joku menee pieleen. Ensimmäinen "kastike" nimittäin koostui totaallisen juoksettuneesta keltuaismössöstä, voista, sitruunamehusta ja sitruunan siemenistä... 

Uusi yritys kuitenkin kannatti. Tässä teillekin oikeasti hyvä hollandaisen ohje:

HOLLANDAISE kastike

- 3 keltuaista

- 0,5 dl vettä

- 150-200 g voita

- (ripaus suolaa)

- (ripaus yrttejä)

- 1,5 rkl sitruunamehua

Erottele keltuaiset kattilaan. Vatkaa veden kera vaaleaksi vaahdoksi hellan keskilämmöllä. Vatkaa lujaa! Niin, että tulee hiki. Ja käytä metallista vispilää. Kun vaahto alkaa sakeentua, lisää voi kuutioituna. Vatkaa koko ajan. Laske levyn lämpöä, jotta keltuainen ei ala kypsyä ja kastike juoksettua. 

Lisää lopuksi sitruunamehua. Äläkä unohda vatkata! Maista ja mausta.

Tee hollandaise vain hetkeä ennen tarjoilua. Oikea hollandaise on kuohkea, samettisen pehmeä, sileä ja vaahtomainen.

Parsan ja kastikkeen lisäksi meillä oli pöydässä taas hevospaistia. Kilohinnaltaan jauhelihaan verrattava hevosenliha on tervetullut lisä lihahyllyihin. Paista paisti voissa, rosmariinissa ja mustapippurissa ennen uunia, ja jätä sisälämpö 55 asteeseen, jotta lihan mehevyys säilyy. Kääri paisti sanomalehteen, ja anna sen vetäytyä rauhassa ennen leikkaamista. Sanomalehden määrästä luin joskus, että sunnuntaihesari on ehdottomasti liikaa, arkipäivän Metro puolestaan liian vähän. 

Keväinen sunnuntaiateria parhaimmillaan!

Munkkihetki äidin kanssa

Rentouttavan sunnuntaipäivän perikuva: munkin paistoa äidin kanssa. Hiljattain julkaistun Harvardin pitkittäistutkimuksenkin mukaan onnen avaimet löytyvät läheisestä äiskäsuhteesta, rakkaudesta ja poliittisesta liberaalisuudesta (Tsekkaa tutkimus täältä). 

Ohjeeni munkinpaistoon: leivo kardemummarikas pullataikina, kohota pikkupullia puolisen tuntia, pyörittele reikä keskelle ja paista kookosrasvassa. Munkeissa perinteinen on parasta.

Munkkivati ei tuntunut täyttyvän ollenkaan, sillä herkkusuut kävivät varkaissa. Ja pitihän itsekin maistaa, jo ihan laaduntarkkailumielessä.

Paistamiseen on koitettu rypsi- ja auringonkukkaöljyä, mutta perinteinen kookosrasva tuntuu olevan parasta: munkkeihin muodostuu rapea kuori kattilassa, eivätkä ne ime liikaa rasvaa itseensä. Puolen kilon rasvamötikkä riitää puolen litran taikinaan.

Kotitekoinen munkki toisessa ja simalasi toisessa kädessä kelpasi viettää sunnuntaipäivää terassilla auringosta nauttien. 

Ainiin, kotona virittelin parvekepuutarhan.

Unissani krassi oli jo viisisenttistä. Mikä pettymys aamulla odottikaan.

Vappuriemua kaikille!