Loimulohta mökkirannassa!

Minä en ole sisimmältäni mökki-ihminen. En oikein välitä mökkielämälle tyypillisistä "puuhasteluista", aidan maalaamisesta, hiekan kärräämisestä tai piilopirttien yleisestä kunnostamisesta. Minua seuraa mökille aina huono sää ja vihainen hyttysparvi. Huono sää ei välttämättä viihdy koko aikaa, mutta melkein varmaa on se, että kun ajamme kolmen tunnin mökkimatkan Tampereelta Turun saaristoon, aurinko helottaa täysillä (autossamme ei ole ilmastointia...) - ja seuraavana aamuna, kun herään viettämään aurinkoista mökkielämää, sataa kuin siitä Esterin kuuluisasta takamuksesta.

Ruuanlaitto - kas kummaa! - kuitenkin piristää myös mökkielämää. Sadekelillä rakas äitini alkaa jo aamukymmenen maissa patistamaan minua salaattien kyhäämiseen, sillä tietää, että ellei minulla ole jotakin sadekelin tekemistä, ryhdyn huonolle tuulelle. Ja tiedän, käyttäydyn toisinaan kuin pikkulapsi... Perinteisesti meidänkin mökillä grillataan paljon: lihaa, kalaa, broileria, juustoa, vihanneksia, leipää jne. Melkeimpä kaiken voi kypsentää grillissä. Loppukesästä, kun grilliruoka alkaa maistua... no... grillatulta, kannattaa laajentaa repertuaaria. Lohen loimutusta suosittelen kaikille kalan ystäville! Se on paitsi herkullista syötävää myös hauskaa puuhastelua yhdessä. Sellaiselle puuhastelulle minäkin lämpiän!

LOIMULOHI (6 hengelle)

• Kaksi norjanlohifilettä à 700 g (meillä kalaa taisi olla ainakin kaksi kiloa yhteensä, mutta siinä oli ehkä hiukan liiottelun makua...)
• Karkeaa merisuolaa
• Vettä
• Katajanoksia
• Mausteita maun mukaan

Tässä kohtaa pahoitteluni kaikille teille, jotka toivotte löytävänne ohjeistani tarkat määrät esimerkiksi mausteille. Minä en oikein harrasta mausteiden mittaamista, siksipä en tiedä paljonko niitä käytän. Maun mukaan on paras mitta!

Meillä on mökillä sellainen hifistelyvehje, tai "pihakeittiö", johon kuuluu loimutuslaudat. Mikäli ette moista omista, ei haittaa. Loimulohi kypsyy nuotion yllä ihan kirjekurssi-insinöörin virittelyosaamisella.

Ensimmäiseksi, viritä kalat lautoihin. Lauta alle, file päälle ja raudalla kiinni. Seuraavaksi seuraa tärkeä osa: kiinnitä kala KUNNOLLA raudalla lautaan. Muutoin se saattaa pudota tuleen. Ja näinhän meille tietenkin kävi: file luiskahti laudalta kuin liukumäkeä alas suoraan hiilille. Tässä kohtaa isäni meinasi viskata hanskat naulaan (lue: laudat, raudat ja kalat huitinhelevettiin). Pelastin kuitenkin kalan pesemällä sen meressä ja nyppimällä siitä hiilenpalat pois. Itse asiassa, loppuviimein tämä kovia kokenut file maistui paremmalta kuin vaurioitumaton fisu!

Tässä lähikuvaa hiilien kanssa lähituttavuutta tehneestä fileestä...

Seuraavaksi, valmista suolaliemi. Kuumenna kiehuvaksi vesi ja sulata sinne karkeaa merisuolaa. Vastaus suolan määräänhän siis on: maun mukaan.

 

Nosta kalat laudoissa paikoilleen pystyyn tulen yläpuolelle fileen paksumpi pää alaspäin. Ota katajanoksa ja "vihdo" fileitä suolaliemeen kastetulla oksalla. Halutessassi voit ennen loimutusta lorotella vaikka vähän konjakkia kalojen päälle jalon maun luomiseksi. 

Paista kalat kypsäksi. Loimuttuvat ehkä noin tunnin. Maistele välillä. Tarjoile loimulohi esimerkiksi kanttarellimuhennoksen, uusien perunoiden ja ison, tuoreen salaatin kera. Kanttarellimuhennoksen maustaa valkopippuri, rakuuna ja rosmariini. Runsaampi alsacelainen valkoviini sopii ruokajuomaksi. 

Loimulohi mökkirannassa - parasta Suomen kesää! Jopa aurinko suvaitsi paistaa mökkiläisten riemuksi koko illan!