Paratiisin katkaravut

Miten onkaan niin onnettomasti asiat, että koko kokkausharrastuksen äiti, Paratiisin Katkaravut, ei ole vielä saanut täältä sanaistakaan.

Äitini valmisti Paratiisin katkarapuja Kotilieden 80-luvun keittokirjasta vuosien saatossa erityisti uusina vuosina. Liemeen lirautettiin viiniä tai konjakkia, ja koko komeus tarjoiltiin ajan patinoimasta messinkipannusta. Että se oli yleellistä! Uutena vuotena lapsetkin saivat valvoa, pöydässä oli vieraita, tunnelma hilpeä ja kihelmöivä.

Eilen katkarapuja keitellessäni mietin, miten paljon minunkin 24-vuotisen elämän aikana on maailma pyörinyt. Kelle katkaravut nykyisin ovat yleellisyyttä? Perus-marketista saa ostaa ihan kaikkea kampasimpukoista ja pancetta-kinkusta passionhedelmiin. Kerran yhteen reseptiini kuului banaanishalotteja, ja ne olivat loppu. Ensimmäinen ajatukseni "Miten VOI olla loppu??" ... ... Ongelmamme ovat todellisia ensimmäisen maailman ongelmia.

PARATIISIN KATKARAVUT

- 300-400 g suuria tai keskikokoisia katkarapuja

- 1 punasipuli
- 2-3 valkosipulin kynttä
- oliiviöjyä
- 2 punaista paprikaa
- (tuoreita herkkusieniä)
- kirsikkatomaatteja
- 1,5 dl kuivaa valkoviiniä
- n. 1 dl paseerattua tomaattia
- 1,5-2 dl ruokakermaa
- yrttejä (erit. persilja sopii)
- suolaa
- mustapippuria

Ota katkaravut sulamaan kylmään vesihauteeseen viimeistään puoli tuntia ennen käyttöä.

Siivuta sipuli ja paprikat ohuiksi suikaleiksi. Pilko valkosipuli.

Kuumenna runsaasti oliiviöljyä paistokasarissa. Kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää paprika, ja freesaa n. 5 min. Jos sinulla on sieniä, siivuta ne ja lisää kasariin. Lisää paseerattu tomaatti, ja sekoita. Mausta.

Lorauta joukkoon viini ja hauduta kymmenisen minuuttia.

Lisää kerma, ja tarkista maut. Lisää puolitetut kirsikkatomaatit.

Valuta ravut ja lisää ne kasariin vasta muutamaa minuuttia ennen tarjoilua.

Koristele yrteillä tai rucolalla. Tarjoile keitetyn riisin kera.

Vinkki! Kun keität riisiä freesaa kattilassa ensin vähän valkosipulia oliiviöljyssä ja lisää sitten vasta keittovesi. Kiehauta, ja lisää riisi ja suola. Jos sinulla on löyhä viinikäsi, voit lorauttaa viiniä myös riisin keittoveteen.

Sanoisin, että yleellisyydestä on tullut nostalgiaa. Rakkauteni näihin rapuihin ei kuitenkaan perustu mihinkään henkimaailman juttuihin, vaan yksikertaisesti makuun: hyvää - yhä edelleen!