Tilinpäätös 2012

Vuosi vaihtui, ja loskaa viskoi visiiriin. Olen kuullut sanottavan, että Suomessa asumiseen houkuttaa ennen kaikkea seuraavat kolme seikkaa: alhainen verotus, halpa polttoaine ja miellyttävä ilmasto. Näin vuoden vaihtuessakin tähän on helppo sitoutua.



Vuoden vaihteessa sosiaalisesta mediasta saa lukea jos jonkinlaista tilinpäätöstä ihmisten kuluneesta vuodesta. Mennyttä vuotta parjataan ja kiitellään; uudelle vuodelle toivotaan onnea, menestystä, rakkautta ja äkkirikkautta. Oma vuoteni on ollu kelpo vuosi, johon muun muassa sisältyy ruokablogin raapustelun aloittaminen. Tekstejä on heinäkuusta lähtien syntynyt 17, lukukertoja hiukan yli 1600. Mahtavaa! Kurjaahan se olisi kirjoittaa, jos ketään ei kiinnostaisi.

Ruoka on aina ollut minulle suuri rakkaus. Viime vuoden aikana olen intoutunut ruuasta entisestään. Loppujen lopuksi, ravintohan on ihmiskropan olemassaolon edellytys. Mielestäni hyvä, terveellinen ja maistuva ruoka on vaatimaton kunnianosoitus omaa kroppaansa kohtaan.

Sain joululahjaksi hilpeän viihdyttävän kirjan "Maun fysiologia", joka on tuonut lisäpontta arvostukseeni hyvää ruokaa kohtaan. Opus on jokaisin kulinaristin Iso Kirja - tai näin minulle siis kerrottiin, olin täysin tietämätön moisen niteen olemassaolosta. Kirja on ranskalaisen filosofin Jean Anthelme Brillat-Savarin'n hairahdus arvokkaista filosofisista pohdinnoista niinkin kevyeeseen aihepiiriin kuin ruoka ja herkuttelu. Brillat-Savarinin ajatukset gastronomiasta, herkuttelusta ja vieraiden kestitsemisestä ovat kertakaikkisen herkullisia - kirjaimellisesti.

Brillat-Savarin aloittaa meditaationsa muutamilla perusteeseillä, jotka on tarkoitettu "tiedon katoamattomiksi kulmakiviksi":

"...

- Herkkusuisuus on osoitus arvostelukyvystä, jonka avulla ihminen asettaa miellyttävältä maistuvan ravinnon sellaisen edelle, jolta tämä ominaisuus puuttuu.

- Ylensyöjät ja juopot eivät osaa syödä eikä juoda.

- Jälkiruoka ilman juustoa on kuin silmäpuoli kaunotar.

- Joka ottaa ystävän vastaan pitämättä henkilökohtaisesti huolta hänelle tarjottavasta ateriasta, ei ansaitse ystäväänsä.

- Vieraan kutsuminen merkitsee vastuuta hänen tyytyväisyydestään koko sen ajan, jonka hän viipyy kattosi alla.

..."

Miten totta tässä, 200 vuotta vanhassa, kirjasessa puhutaankaan. Brillat-Savarinin ajatukset ovat kuin omiani. 

Palatakseni vielä kuluneeseen vuoteen... 

Vuoteen on mahtunut täysiä laseja...

...ja tyhjiä.

Kokkailtu on, kaikilla fiiliksillä...

... kaikkina vuodenaikoina...

... kaikenmaailman raaka-aineista...

... kaikennäköistä.

Ravintoloissakin on käyty...

... ja toisten ruokapöydissä,

juomia unohtamatta.

Opin paistamaan pihvin voin, valkosipulin ja timjamin kera parilapannulla...

... ja ravut... No, rapuja olen syönyt siitä lähtien, kun en enää pitänyt niitä hauskoina leluina.

Järjettömän iso kiitos kaikille teille, jotka olette raapustuksiani lukeneet. Olisi mahtavaa, jos lukisitte jatkossakin! Mitä tulee uuden vuoden lupauksiin, lupaan - tiukan salitreenin ja paremman ihmisyyteni lisäksi - kirjoittaa ahkerammin. 

Sydämellisesti toivotan naurunkyyneleitä ja makujen harmoniaa kaikille vuoteen 2013!